Eve Mistäs sitä taas aloittaisi? Suu napsuu jo vapun kuplia odotellessa, vaikka juuri keskiviikkona tuli maistettua unelmatasoisia laatujuomia riittävästi yhdelle illalle. Lämmin kiitos Vinetumin Maunolle kutsusta hotelli Kämpissä järjestetyille laatuviinimessuille Fine Wine & Spirits!
Messuilla oli monia fanittamiani tuottajia, kuten Torraccia del Piantavigna, Sumarrocca, Gusbourne ja Chapoutier. Tietenkin on pakko lisätä mukaan sardinialaiset, unkarilaiset ja baskimaalaiset tuottajat, jotka messuilla tarjoilivat valikoimaansa. Ja calvadoshan kruunaa kaiken, kuten komisario Beck tietää (aasinsiltana mainitsen järkytykseni Ingvar Hirdvallin ja Stina Rautelinin hiljattaisesta menehtymisestä, R.I.P).
Nyt vappu lähestyy, ja ihmisiä kiinnostaa tietenkin kuplat. Järkevästi kirjoitan tätä tuntia ennen Alkojen sulkeutumista. Kaikki eivät toki juo kuoharia vappuna, vaan ihan ”normaaleja” viinejä tai simaa. Paljastan, etten ole koskaan jaksanut tehdä sitä itse. Miksi pitäisi, kun sitä saa ostaa valmiina itse tehtynä monestakin eri paikasta.
Tänä vappuna on tiedossa grillausta, joten kyllä joku punaviinikin pitää valita kainaloon. Se on varmaankin bongaamani uusi tuttavuus, Chateau Recougne Bordeaux Supérieur 2019. Sopinee hienosti entrecotelle. (Viime vuonna punkkuna oli unkarilainen Figula, joka oli vallan erinomainen nyhtöpossunkin parissa. Kumosin viime vuonna kolme pulloa, voisikin ostaa neljännen.)
Lisäksi testiin päätyvät kahden charmaantuneen miehen kaksi ikääntymislahjaa: Vve Fourny & Fils Blanc de Blancs Premier Cru ja klassinen Bollinger, jota Bondkin Rolex ranteessa mainostaa. Mainoskasvonsa mukaisesti maskuliininen runko kestää todennäköisesti grillilihan raikastaen kokonaisuutta. Usein valintani entrecotelle on punaviinin sijaan roseesamppanja tai tuhti rosee, kuten Impromptu Rose. Mutta nyt on hyvä ottaa punkku vastapainoksi. Itse samppanjoiden kohdalla on mielenkiintoista testata feminiininen ja raikkaamman puoleinen Brut Nature ja tammisempi runsas Pinot Noir-vetoinen samppanja yhtä aikaa.
Alkuun samppanjoille pitää tietenkin hommata vakiobriet ja sipsit. Ostin myös kylmäsavustettua haukea. Täytyy miettiä, saisiko siitä tehtyä jonkin petit foursin. Viking Gloryn a la cartessa nimittäin ihastuin todella annokseen, jossa perunaröstiä tarjoiltiin kylmäsavuhauen kanssa. Sen kanssa sopi tosi hyvin Txakoli, saman tuottajan, joka Fine Wine & Spiritsissäkin oli maistattamassa viinejä (Txomin Etxaniz, jonka Eugenia-skumppa oli todella hyvä – se oli tosin tehty Hondarrabi Zuri -rypäleestä).
Hyviä samppanjoita olen täällä suositellutkin, ja halukas voi plärätä aiempia kirjoituksia. Lisäisin joukkoon vielä englantilaiset kuohuviinit, esimerkiksi Fitzrovia Rose ja Hattingley Rose ovat molemmat kestovalintojani, jos on fyffeä. Mutta messuilla oli ilo saada maistaa Gusbournen upeita kuohuja, joita on mahdoton pistää paremmuusjärjestykseen. Taidan siirtyä myös tämän viinitalon vakio-ostajaksi. Nämä ovat hyvin erilaisia keskenään, kokeilkaa! Täytyy kyllä sanoa, Pol Rogeria lasissa ensin pyöritelleenä, että kyllä englantilainen kuohuviini on vakavasti otettava kilpailija samppanjalle. Ilmankos samppanjatuottajat sieltä kilvan maata ostavat. Olisi ihana tehdä matka Enkun kuohutiloille. Nyyh.
Monen budjetti ei veny samppanjaan, osalla ei periaatesyistä. Eikä tarvitsekaan. Jollain 15 eurolla saa todella hyvää pullossa kypsynyttä tavaraa. Suosikkejani ovat esimerkiksi Italian Rotarit, erityisesti roseena, ja Juran Charles de Feret, erityisesti vaaleana. Sumarroccan kuohut ovat myös jo edullisessa päässä erinomaiset. Samoja viboja maistoin Jens Lapiduksen Snabba Cash Cavassa (täällä aiempi juttuni aiheesta, enkä kerrokaan, missä pääsen sitä seuraavaksi maistamaan! Siitä täytyy sitten tehdä aivan erillinen raportti, oikein reportage!
Enää ei ehdi tilata vappujuomia Alkosta, eikä iik, puolen tunnin kuluttua ostaakaan, mutta jonkinlainen valikoima on toivottavasti edessä missä tahansa myymässä myös jatkossa. Minulle kyllä asiakkaana kuohuhylly on todella tärkeä. Sen täytyy inspiroida. Joskus en löydä kuohuhyllystä mitään mielenkiintoista ostettavaa. Aika hyvin se indikoi ambition, jolla myymälävalikoimaa hoidetaan. Mutta tärkeintä tietenkin on, että 90 prosenttia asiakkaista ei ole yhtä nirso kermapylly kuin minä. Kermaiset kuohuviinit ja samppanjat ovat tietenkin parasta, mitä maa päällään kantaa.
Kermaa on kyllä viime aikoina vältelty, eikä tilikään ole kovasti kasvanut. Asuntolainan kohta tappiin nousevat korot ahdistavat jo etukäteen. Paras lääke ahdistukseen on samppanja tai köyhän miehen kupla. Charles de Fereltä löytyy myös vallan hyvä kympin kupla. Pauly-Bergweilerin Riesling-skumppa on myös hyvä, etenkin vapun sillisalaatille. Tähän hätään ei tule mieleen muita alle 15 euron ostoja, muualta kuin laivalta. Jotka maksaisivat maissa sitten enemmän.
Mitäpä vielä kertoisin, kysyjille vastaisin. Minulta kysyttiin aiemmin vappusuosituksia instassa, ja nämä samat siellä jaoin. Nyt jaoin vielä teidän blogilukijoiden kanssa muutaman kuvan messuista. Kyllä oli hieno tilaisuus, tämän takia kannatti matkustaa Helsinkiin.
Tiedätkö sinä jo, millä aiot skoolata vappuna? Toivotan kaikille lukijoille oikein hauskaa wappendalia! Palataan asiaan taas ensi kuussa!
